maanantai 30. joulukuuta 2013

Sata

Puuh, lopussa otti vähän kunnon päälle ;)

Nemin mielestä (mun) hyppynaruilu on niiin jännää (katso tai kelaa filmin loppuun).

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Tavoitteet 2014


Taakse päin en jaksa/halua muistella, vuosi 2013 oli surun ja murheen vuosi kun Merri läksi pois ...
 (toki paljon muunkin)


Ens vuonna eli vuonna kaksituhattaneljätoista:

  1. Käyn Nemin kanssa tokokokeissa. Huippua olisi jos saataisiin avoimesta luokasta ykköstulos
  2. Rallatellaan jokunen agikisastartti. 
  3. Hankin para-agiin tarvittavan lääkärintodistuksen ja osallistun para-agin SM-kilpailuihin Turussa syyskuussa
  4. Nemi osallistuu näyttelyihin sen mukaan miten innostun kiertämään, ainakin kuitenkin syksyn erkkariin ja elokuussa MaailmanVoittajaan
  5. Mun pikajuoksukunto paranee (jatkan pj-treenejä) ja keväämmällä jatkan hölkkälenkkiharrastusta. Jossain välissä vuotta osallistun johonkin juoksutapahtumaan (varttimara/10km)

Joulu 2013




sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Tiivistelmä - Joulua Teille!

Viikolla 50 en päässyt agireeneihin (myin reenin Dukelle ja Jennille) ja tokoreenejä ei ollut. Keskiviikkona käytin Nemin etelästä tänne visiitille tulleella osteopaatilla (Markus Laios). Hoidettavaa riitti takapäässä / pallean seudulla ainakin ...
Loppuviikosta matkustin Nemin kanssa Messariin. Kolmen näyttelyn putkesta Nemille joka näyttelystä ERI ja vain lauantaina myös SA. Tuli luokassaan toiseksi joka kerta. Reissu oli kiva vaikkei titteleita mukaan kahmittukaan. 

Maantainana käytiin kauden viimeisissä agireeneissä. Jotka koutsasi Anna. Tehtiin ratareeniä. Meinasi olla vähän väsynyttä meininkiä. Nemillä jäi levy päälle yhdessä helpossa kohtaa (suoralla linjalla hypyn ohitus) - vaikeat kohdat selvittiin kyllä. Ei mitkään jihuu-reenit, mutta niitä kuuluisia hyviä paikkoja saatiin aikaiseksi. 

Tiistaina oli kauden viimeiset juoksureenit. Ouluhallissa. Verkattiin ja tehtiin tekniikkaa. Ja otettiin aikoja. 40m sadasosa sekka huonommin kuin alkusyksystä, 50m selvä parannus aiempaan (tarkat ajat tullee myöhemmin) ja 60m ei voitu mitata kun ajanottotolppa ei toiminut siellä kohtaa. 

Keskiviikkona oli kauden vikat tokoreenit. Tällä kertaa jopa puoltoista tuntia. Reenien kohokohta oli ihan lopussa, saatiin tehdä ohjatusti mikä tahansa liike ja toki otin noudon. Hieman epäilytti miten Nemi jaksaa, mutta niinpä se vaan, kun hetsasin sitä hieman, heitin kapulan ja päästin pannasta irti niin juoksi kapulalle - otti kapulan suuhunsa - juoksi mua kohti - juoksin sitä karkuun ja koira perässä kapula suussa !!! Jee!! Sitten vapautin koiran, heitin nameja maahan ja olin onnellinen kun koira tiputti kapulan ja rupesi syömään nameja. Tähän sitten kulminoitui meidän reenivuosi. Se osaa noutaa - vihdoinkin! Enää sitten rakennetaan tuosta oikea koemainen noutoliike. Vaiheita vielä on edessä varmasti, mutta isoin osa työstä on jo takuulla tehty. Jeejee - i am so happy :)


****

ihanaa joulua teillekin! ja kiitos kamuille ja koutselle kuluvasta vuodesta :)


lauantai 21. joulukuuta 2013

Piparihaaste



Saapumisilmoitus

Tulihan se. Vihdoinkin. Verkkokauppapistekomin verkkosivuilla sanotaan ko putken saapusajaksi viikko. Heillä on hieman eri käsitys ajankulusta kuin mitä minulla. Sain pari kymppiä alennusta, kun kyselin ja ihmettelin millon ko kapistus tulee vai tuleeko se ollenkaan ("uhkailin" ostavani sen muualta - ts kysyin, että kait he ilmoittavat jos tuotetta ei jostain syystä olekaan saatavissa ja he vain -luultavasti jollain automaatilla- lähettävät joka vko viestin tyyliin "tuotetta odotetaan" tms.)

Painavahan se on ja kameran runko itsessään näyttää melko pieneltä tuohon verrattuna. Onneksi en tilannut sitä 70-200 (2,8) putkea. Sitähän en varmasti jaksaisi edes nostaa ;D Kun olisi ollut isompi ja painavampi kuin tämä


perjantai 20. joulukuuta 2013

Yks sotku

Sinä aikana kun Nemi oli ilman lääkitystä viimeksi, siis pari viikkoa ennen Messaria ja Voittajanäyttelyreissun ajan, niin ainut kerta kun pieni liru pääsi lattialle oli junamatkalla Oulusta kohti Helsinkiä. Onneksi olin varautunut, eli pyyhin pissan hiiteen pyyhkeellä jonka jätin sitten junan roskikseen. 

Nyt siis Nemi taas popsii lääkettä. Seuraava paussi alkaa pari viikkoa ennen Kajaanin agikisaa & näyttelyä.

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Musiikkivideot (dvd)

Vanha lista, täydennän tätä myöhemmin.


  • Accept: Metal Blast
  • Aknestik: Aikakirjat
  • Apulanta: Kesäaine
  • Apulanta: Liikkuvat kuvat
  • Blondi: Live
  • Bryan Adams: Live in Lisbon
  • Die Toten Hosen: Im auftrag des herrn wir warten auf's christkind
  • Die Toten Hosen: Reich & sexy II
  • Don Huonot: Olimme kuin veljet
  • Extreme: Videograffitti
  • Green Day: International supervideos
  • Iron Maiden: Live after death
  • Iron Maiden: Live at Doninghton
  • Iron Maiden: Maiden England
  • Iron Maiden: The early days part I
  • Iron Maiden: The history of Iron Maiden, part I
  • Iron Maiden: Visions of the beast
  • Madonna: The immaculate collection
  • Nerdee: All about us
  • Pink Floyd: The wall
  • Pulp: Hits
  • Rasmus: Live Citters
  • Rem: Parellel
  • Richie Blackmore's Rainbow: Live in Japan
  • Sandra: The complete history
  • Suede: Lost in tv
  • Suzanne Vega: The videos
  • Tehosekoitin: Vauhdissa live
  • Tina Turner: the video collection
  • Van Halen: Video hits, volume 1
  • Ziggy Stardust and the Spiders from Mars
Sekä muutamia sekalaisia kokoelma dvd:tä
  • 18 suomalaista musiikkivideota
  • Best of alternative moments
  • Greatest love songs of the 70s & 80s
  • Jyrki 1-3
  • Mega Hits of the 70s + 80s
  • Melodifestivalen 2006
  • Melodifestivalen 50 år vinnarna
  • Melodifestivalen 50 år favoriten
  • Soundi dvd 2006
  • Suomi pop

Listat

Mä olen joskus rakastanut erilaisten listojen tekemistä. Nykyisin ne eivät ole kovinkaan ajantasaisia. Listojen tekemiseenKÄÄN ei tunnu enää olevan aikaa. 

Pitäisi ryhdistäytyä, kun hamsterin vikaa kerta on, niin olisi hyvä muistaa (tulostaa lapulle niitä listoja sitten ja pistää lompakkoon tai takin taskuun), että mitä kaikkea kotona hyllyistä oikein löytyykään. 

maanantai 16. joulukuuta 2013

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

lauantai 7. joulukuuta 2013

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Kiertoposti (talteen)


Jonnekin talteen, minnepä siis muuallekaan kuin tänne...

Vatsa
  •  Selällään, jalat koukussa, jalkapohjat maata vasten, kurotus ristiin reiden yli 
  •  Selällään, jalat suorana, neutraali selkä, napa vedetään alaspäin kohti maata -> ei vatsa pömpötä, eikä selkä ole kiinni maassa, vaan niin että sormet mahtuu selän alle
  • Sama asento, jalat ilmassa koukussa, noin 110 asteen polvitaivekulma, vuoron perään ojennetaan jalkoja suoraksi, niin suoriksi kuin jaksaa ilman että asento hajoaa
  •  Sama asento, jaloilla tehdään juoksuliikettä
  •  Linkkari - suorin jaloin tai koukku jaloin
  •  Jalan nosto, pari kanssa, pari heittää/tönäsee jalat alas ja ennen maa kontaktia jalat ylös


     Selkä
    •  Lantion nosto; jalkapohjat maassa / toinen jalka suorana / jalat pallon päällä (myös hyvä jalkajumppa)
      •  Vatsallaan jalat ja kädet suorina ja pitkänä, ristiin nosto käsi-jalka, otsa kiinni maassa  ->  venytys
      • Ylävartalon nosto
      •   Jalkojen nosto, reidet ilmaan ja pito
      • Selkä linkkari


         Kyljet
        • Kyljellään jalat koukussa päällekkäin, kurotetaan päällimmäisen jalan päälle
          •  Kyljellään nostetaan päällekkäin olevat jalat ilmaan, kädellä maasta tukien


             Lankut
            •  Kyynärnojassa, molemmat kädet ja jalat maassa, vaikeusastetta saa nostettua kun nojaa yhteen käteen tai yhteen jalkaan -> Vatsalankku
            • Yhden käden kyynärnojassa sivuttain -> Kylkilankku
            • Käsillä maata vasten nojaten takapuoli ilmassa napa kohti taivasta, vartalo mahdollisimman suorana -> Selkälankku
            • Vatsalankku etunojapunnerrus asennossa
            •  Sama asento ja irrotetaan maasta toinen käsi ja toinen jalka ristiin
            •  Kylkilankku suoralla kädellä

            •  Sama asento ja nostetaan päällimäinen käsi ja jalka ylös, muodostaen X-kirjaimen



            Jalat
            •  Askelkyykky kävelyt eteenpäin ja taaksepäin -> juoksijalla jalka tekee pyörivän liikeradan
            • Kyljellään päällimmäisen jalan nostoja, niin että nostettavan jalan varpaat koko ajan maata vasten
            • Kyljellään, koukku jalat päällekkäin, päällimäisen jalan polvi ylös niin että lantio ei aukea
            • Päkiöille nousu; varpaat eteenpäin, pottuvarpaat yhdessä, kantapäät yhdessä


            Kädet
            •  Etunojapunnerrus
            • Juoksijan käsiliike pikkupainoilla

            Tokosta, noudosta

            Olipa kerran Kaisa, joka ei osannut opettaa koiralleen noutoa. Sitten se Kaisa meni Jennin tokokoulutukseen, jossa noutoa alettiin opettamaan ns pakkonouto menetelmällä. Kaisa mutisi aikansa, monesti ;), mutta ryhtyi puuhaan. Tuntui kuitenkin, että asia ei edisty ei sitten millään. Mikä tietysti johtui laiskasta ja osaamattomasta koiranomistajasta. Lopulta koira oppi pitämään kapulaa suussaan, mutta ei suostunut liikahtamaan minnekään. Kapulan kanssa koira näytti siltä kuin olisi ollut teuraaksi menossa. 

            Sitten oli olemassa -vielä tuolloin- se toinen koira. Joka myös aluksi inhosi kapulaa, mutta jonain päivänä tajusi, että mitä enemmän kapulaa - ja kaikkea mahdollista - Kaisalle kuskaa, niin sitä enemmän saa namuja. Se koira tykkäsi noutaa, teki asiat vähän sinne päin ("ei kait se nyt oo niin justiinsa", tuumasi Merri), mutta nouti iloisesti - paitsi ei toki monesti putkeen, kuka sitä nyt kokoajan taukoamati jaksaisi jotain hakea? Tyhmäähän sellainen olisi, ja pakko siitä olisi sana jos toinenkin kommentoida. 

            Se koira, joka ei oppinut noutamaan tökki kyllä kuonolla innokkaasti kapulaa. Tai toisinaan ryntäsi kapulan perään ja hyvällä tuurilla saattoi jopa nostaa kapulan maasta - tipauttaen sen sitten takas ja jättäen niille sijoilleen - juosten samalla haukkuen takaisin ihmisen luo "näikkö, näikkö, koskin siihen, otin  sen hetkeksi suuhunkin, olin niiiiiiiiiiiin taitatava - anna namu, anna! anna! anna!"

            Koiran nouto alkoi edistymään harppausaskelin, kun kapula otettiin osaksi joka-aamuista ruokailua. Koira sai aamuruokansa vasta kun oli ottanut askeleen, kaks, kolme --- muutaman metrin matkan kapula suussaan. Silti koira edelleen näytti anteeksi pyytävältä. Koiraa piti myös houkutella eteenpäin/liikkeelle. Jossain vaiheessa harjoitteluun lisättiin sivulle tulo, mikä ensin oli kiven alla, mutta lopulta rupesi edes jollain tasolla onnistumaan - ännännellä vartaloapukäskyllä. 

            Seuraavaksi ohjelmaan otettiin kapulaan tarttuminen niin, että ohjaaja pitää sitä kädessään. Tätä alettiin opettamaan sillä pakkonoutomenetelmällä. Koira luimisteli, väisteli, puisteli päätänsä, mutta kun  tilanteesta ei päässyt minnekään niin lopulta avasi suunsa. Hips, ja palkka jo tulikin. Meni ehkä viikko (?) ja koira otti jo kapulan suuhun asti, ja siitä muutama päivä ja ihminen pystyi irrottamaan otteensa kapulasta. Koiran ilme ei silti ollut kovinkaan iloinen. 

            Miten siitä noudosta saadaan jotain muuta kuin pakkopullaa? Ottamalla käyttöön erilainen toimintamalli. Ja yhdistellään näitä kahta ja toivotaan parasta :)

            Kisman koirakoulussa tuota samaista pitoreeniä tehtiinkin niin, että kapulaa ei tyrkätty koiran suuhun, vaan koira joutui itse hamuamaan sen itselleen. Toisaalta jos tätä harkkaa olisi tehty aluksi, niin en usko, että Nemi olisi tarttunut siihen :) Eilen ko reeni meni jo hippasen paremmin kuin lauantaina (Kisman tokopäivässä):


            Toinen asia mitä Kisma-päivänä reenattiin oli kapulan nosto maasta. Tätä harkkaahan on tehty Nemille jo vuosia, mutta se ei ole tuntunut etenevän mihinkään. Nyt ehkä jotain hoksaamista asian suhteen on tapahtunut, niin koiralla kuin ihmiselläkin:


            Ma-ti (PJT9)

            Ma-ilta, ohjatut agireenit

            Ti-aamu, omatoimiset toko- ja agireenit

            Ti-alkuilta, pjt harkat jäähallilla

            ***

            Kaikista näistä kerron jotain joskus ;)


            edit. 27.2.2014
            Näköjään en ole koskaan kertonut ja pjt-numeroinnit ovat sitä myöten menneet sekaisin! Nuo tuon viikon juoksureenit ovat olleet "PJT9".

            maanantai 2. joulukuuta 2013

            Halleja, kuvia, tokoa

            Viime vuosina Oulun seudulle on tullut paljonkin uusia halleja/seuroja/kouluja missä treenata koiran kanssa. Me testattiin Nemin kanssa lauantaina:
            Liminka. DogAntti -halli.

            Jossa pidettiin Koirakoulu Kisman tokopäivä. Olin siellä aamu kymmenestä iltapäivään (hieman yli neljään) asti. Räpsin kuvia ja reenasin Nemin kanssa. Niin ja vihreän kevythäkin tarina päättyi sitten tuohon halliin kun Nemi päätti repiä sen ... Mitäs jätin sen kevariin toiseen huoneeseen.

            Lisää räpsyjä.





            Joskus kun innostun niin kerron niistä meidän tokoreeneistäkin jotain ...

            Keskeneräisten tarujen maa

            Montakohan "jatkan joskus" raapustusta mulla on täällä? Tarttisko niille tehdä jotain? Oh my... 

            Päivitetty:



            Koska

            Messari. Niin, lääkkeettömyys on alkanut joitakin päiviä sitten. 

            Toistaiseksi kaikki hyvin. Siis ei siivoiluja lattialta, mutta vääjäämättä sekin kusiralli taas jossain vaiheessa alkaa. 

            perjantai 29. marraskuuta 2013

            Täyte-eläimet






            PJT8

            Eilen oli taas jäähallikeikka. Puol viideltä ois pitänyt olla hallilla, mutta enhän mä siihen ehtinyt kun ajeltiin lipastolta neljän ruuhkassa ensin Karjasillalle jonne Eetu jäi japania opiskelemaan. Mutten mä silti pahasti myöhästynyt. Vaatteiden vähennys, kenkien vaihto ja lämppälenkkiä juoksemaan... ravasin kolme rinkiä ja sitten ehdinkin jo muitten joukkoon venyttelemään. Tehtiin puolisen tuntia niitä samoja harjoitteita mitä viime aikoina on tehty ennen kuin valmentaja tuli paikalle (sen pitikin tulla vasta viideksi). 

            Sitten tosiaan kun valmentaja tuli paikalle niin tehtiin lisää ties mitä tekniikkakiemuroita. Saatiin ohjelmistoon uusia juttuja joita yritettiin ymmärtää/tehdä. "Koutsi" näytti miten ne pitäisi tehdä (sekä itse että kuvanauhalta). Lisäksi hän videoi jotain meidän suorituksia ... (itsensä näkeminen videolta ei ole mitenkään mieltä ylentävää - näkyy selvästi jalkojeni toiminnan epätasaisuus ja oon ihan liian kumarassa jne)

            Kuuden kieppeillä mun piti lähteä, muut menivät portaisiin. Juoksin kuitenkin jäähdyttelyksi yhen kiekan hallia ympäri ensin. 

            Koo-jalka

            Eilen illalla tuli sellainen olotila, että kohta kumpuaa piitkä masentava blogijorina - mutta ehkä nyt kuitenkin ensin aamukahvi (jospa se maailmakin siitä kirkastuisi eikä jorinoita tarvittaisi). 

            Edit. En valaistunut kahdenkaan kahvikupillisen jälkeen, joten täältä pesee 


            Jos nyt en aina, niin todella pitkään kuitenkin, olen pitänyt itseäni laiskana ihmisenä. Saamattomana ja laiskana. Tekosyitä keksivänä. Moneen asiaan, myös liikkumiseen. Jossain vaiheessa aloin käyttämään lausetta *"oikea jalkani on voimattomampi kuin vasen enkä kykene kaikkeen samaan kuin muut" syynä sille, että en tehnyt sitä tätä tai tuota. Jossain vaiheessa lakkasin tekemästä itselleni vaikeaksi kokeamiani asioita. Esimerkiksi, en osaa uida (muuta kuin koiraa ja ehkä tohdin olla hetken aikaa kellumassa / selälläni vedessä), joten en ole enää vuosiin käynyt uimassa missään. Tai viimeisin kerta oli muutama vuosi sitten Vattajalla - kun kadotin silmälasini mereen ... Se oli viimeinen niitti sillä saralla. Mutta en siis oppinut uimaan koulun uimaopetuksessa, se oli liian vaikeaa plus pelkäsin Raahen uimahallissa mennä sinne syvään päähän (pelkään edelleen syviä vesiä - liekkö sillä jotain yhteyttä korkianpaikankammooni). 

            Kun tuosta lauseesta* ja sen käytännöntestaamisesta oli tullut vakiosyy olla tekemättä mitään niin lopulta aloin pitämään sitä laiskan ihmisen tekosyynä, huijaus yrityksenä jättää asioita väliin. Tietenkään missään vaiheessa en ole voinut unohtaa sitä tosiasiaa, että oikea jalka on lyhyempi kuin vasen, mutta se asia, että se on ... mitä on, niin on painunut jonnekin unholaan.
            Jo kouluaikoina tunsin itseni huijariksi kun välillä erittäin sujuvastikin välttelin asioita koululiikunnassa jalkaani vedoten  Tosin lukioaikoina luokallani oli eräs erittäin urheilullinen poika, jolla oli myös selkeästi lyhyempi toinen jalka (sillä oli joku mutterisydeemi eli se oli lähtenyt siihen operaatioon jossa jotain mutteria piti käännellä tietynväliajoin ja sillä tavoin yritettiin pakottaa jalka kasvamaan pidemmäksi - tai jotain semmosta), joten mun hyvät huijausyritykset kaatuivat toisinaan kankkulankaivoon kun tämä PoikaSporttinen teki kaikkea huolimatta epäjalastaan.

            No, sitten kasvoin aikuiseksi. Eikä ollut enää koululiikuntatunteja. Kukaan ei pakottanut tekemään mitään, liikuntaan päin viittaavaakaan. Mutta, sain päätösvaltaa (siis kun en asunut enää kotona ja jossain välissä aloin tienata rahaakin ja tajusin että kukaan ei estä minua esim syömästä joka päivä suklaavanukasta) siitä mitä syön ja miten usein syön. 

            Vasta kun Merri tuli taloon aloin liikkumaan. Siis ihan vain käymään ulkona kävelyllä, useita kertoja päivässä (Merrin ollessa nuori käytin sitä ihan mahdottomia määriä päivässä pihalla). Laihduin kymmenen kiloa, ihan vain sillä, että ravasin kerrostalon rappuja ylös ja alas ja kävin koiran kanssa lenkeillä. Muutettiin rivitaloon, ja vaikka otettiin toinen koira, niin lihoin ne kymmenen kiloa takaisin plus vielä extraa päälle.

            Aksasin. Hajotin oikean jalan nilkkani tämän tästä. Se oli tuhottoman kipeä kaikkien agikisaviikonloppujen jälkeen, monien reenien jälkeen jne. Mutta, ainahan se palautui parin päivän jälkeen. Välttelin hankalia ohjauskuvioita/tekniikoita, pelkäsin peruuttamista. Tuntui kuin jalkani eivät vain voisi ottaa vastaan aivoilta käskyjä tehdä jotain asioita.

            Kyllästyin siihen lylleröön, joka katsoi peilistä. Joka ei jaksanut liikkua minnekään. Siis kun jossain välissä tajusin, että agissa pitäisi liikkuakin jonnekin suuntaan. En silti tehnyt mitään, olin liian laiska ja saamaton. Vailla itsekuria. Parilta kaverilta kuulin "Juttailusta", enkä uskonut siihen pätkääkään. Epäilevä juutas kun olen. Kaippa olin silti niin uuvahtanut läskeihini, että ajattelin kokeilla.

            Kokeilu kannatti. Vajaassa vuodessa lähti kaksikymmentä kiloa. Joitakin kiloja laihduttuani kävin jonkin aikaa Niinan pitämissä Active kuntoiluissa, sisäliikuntasaliin piti olla jotkut soveliaat kengät. Ostin marketista halppislenkkarit enkä jaksanut/raskinut korotuttaa niitä, vaan ajattelin kokeilla josko selkä ei hajoaisi jos pidän lättänöitä jonkun aikaa jaloissani. Koin oivalluksen. Voin esim peruuttaa jos jalassa on lättänät. Nilkka ei mulju kun pidän lättänöitä. Jalka kipeytyy huomattavasti vähemmän kuin mitä noilla kengillä liikkuessa - siis mitä mun pitäisi pitää jatkuvasti.

            Entäpä sitten se juokseminen, tai ne hölkkälenkit? Ne taisivat astua kuvaan jo ennen Suurta Painonpudotusta. Halusin kokeilla jaksaisinko juosta edes kilometriä yhteen pötköön. Koulussa en koskaan jaksanut juosta edes yhdesti Koivuluodon urheilukentän juoksurataa ympäri. Koskaan ei yksikään liikunnanopettaja sanonut, että jos juoksee niin ei ole pakko juosta maksimivauhdilla koko ajan. Luulin, että täytyy, joten jos sanottiin, että pitää juosta, niin juoksin heti niin lujaa kuin pääsin - enkä jaksanut sitä kauaa, joten kävelin loppumatkan. Juosta hölkkäsin siis aluksi noin kilometrin mittaista matkaa, tai ei se tainnut heti onnistua sekään. Ensimmäisenä vuonna juoksukokeilussani pisin matka taisi olla hieman yli kaksi kilometriä ja olin varsin tyytyväinen tuohon huimaan saavutukseeni. Sitten kun laihduin niin juokseminen muuttui helpommaksi ja koko yleiskunto vain tuntui paranevan siitä mikä se oli ollut. Pystyinkin juoksemaan enemmän kuin yhden lyhtypylvään välin.

            En ollut enää  ja jaksoin juosta kilometrejä. Olin oivaltanut, että aksatessa kannattaa käyttää lättänöitä. Twistit ja muut kummallisuudet eivät ole enää painajaisohjauksia (tosin edelleen kierrän esteet liian kaukaa eli pelkään kompastuvani niihin tai jotain muuta kummallista, mutta se onkin jo toinen tarina se).

            Olin ujuttautunut valheeseen.
            Tai kyllä kaikki nämä asiat pitävät paikkansa: vähemmän läskinä on helpompi liikkua, aksamutkailut yms kääntyilyt sujuvat helpommin ei-korotetuilla kengillä, kunto on parantunut - tai luultavasti parempi kuin koskaan. Mutta. Vaikka nyt tein asioita niin edelleenkin välttelin niitä missä olen heikko, huono. Mutta koska aksaohjaukset (tietenkään en kaikkia edelleenkään osaa, tai juuri mitään sujuvasti) eivät enää pääsääntöisesti tunnu jalkojeni takia täysin mahdottomilta suorittaa (enää ei tarvita itkupotkuraivareita) niin jotenkin olin hivittautunut normaalimman ihmisen naamiaisasuun.

            Joskus ihan sikakauan sitten, silloin kouluaikoina, tehtiin liikuntatunneilla jotain voimistelujuttuja tms joihin en kyennyt en esim voi sivuttaislaukata (haarahyppiä tai miksi niitä sanotaan) toinen jalka edellä ollenkaan tai en voi kinkata niin että oikia jalka ois maassa jne. Näitähän on sinällään paljon (mihin en kykene), mutta nuo kaksi ovat jääneet kouluajoilta mieleen. Joten ehkä tuollaisia asioita ei paljoa tehty ylipäätänsäkään. Tai sitten en ole moniakaan asioita edes yrittänyt tehdä. Tai olen autuaasti unohtanut ne.

            Mutta. Aksassa tai noissa juoksu/hölkkälenkeissäni en altistanut itseäni pelottaville kykenemättömyysalueille. Tämä ei tarkoita sitä etteikö eteenpäin menevät ohjaukset olisi minulle edelleen helpompia kuin ne missä pitää paljon peruutella tai pyöriä. Vaikka olin normaalin tyypin naamiaisasussa niin toki jotkut aksaliikkumiset ovat hankalampia kuin toiset, mutta ne eivät enää tuntuneet niin mahdottomilta kuin silloin joskus. Hölkätessä on pointtina jaksaa kipittää juoksuamuistuttavalla tavalla n kilometriä, sillä tyylillä millä nyt satun juoksemaan. Kukaanhan ei ollut opettanut minua siihen, mutta kuinka vaikeeta nyt juokseminen voi olla? Jos vain kuntoa siihen riittää.

            Sitten. Se naamiaisasuinen tyyppi näki sen Innan ilmoituksen aksaajille (ja muille koiraharrastajille) tarkoitetusta juoksu/pikajuoksuvalmennuksesta. Ja sehän oli just sitä mitä olin halunnut. Niille hitaillekin juoksulenkeille lähdin siksi, että halusin jaksaa juosta aksaradan, halusin oppia juoksemaan nopeammin ja ajattelin, että ensin minun täytyy jaksaa juosta jokunen kilometri että voisin jotenkin saada nopeuttakin lisää. Harvoinpa sitä silti on tullut juoksulenkeillä tehtyä intervalleja tms

            Naamiaistyyppi väänsi kättä sisällä piipittävän todellisen minäni kanssa ja voitti sen väittelyn ja lähti harjoittelemaan pikajuoksua. Asia on sinällään ihan uskomaton, niin sille naamiaishepulle kuin minullekin. Ikinä en olisi voinut uskoa tekeväni jotain sellaista, mitä olen tehnyt jo monesti. Mutta. Se naamiaistyypin asu alkaa rapistua. Ja se huijauslause ei olekaan huijausta. Se on raivostuttavan valitettavan totta. En pysty, en kykene. Oikea jalka on heikompi. Oikea jalka ei osaa. Mun jalat ei toimi erikseen. Ei aina yhteenkään.

            Todella tylsä oivallus. Olisin pitänyt mielelläni sen naamiaisasun. Elänyt siinä kuvitelmassa, että vaikka jalat on mitä on, niin ehkä ne eivät olekaan niin hankalat kuin mitä olen laiskuuttani ajatellut niiden olevan. Ei se olekaan pelkkää laiskuutta.

            Niin paljon kuin mua ottaakin kupoliin etten pysty enkä kykene enkä osaa, niin tämä ei silti jää tähän. Pjt tarina ei ole vielä päättynyt. Treenikaverit ja treenit ovat kivoja, kaikki harjoitukset eivät ole sellaisia että tuntisin ettei mistään tule mitään. Harjoituskertoja on kahdeksan takana ja ainakin kuvittelen, että jotain kehitystä olisi jo tapahtunut.


            Jahka nousen oivallus-masennuksestani, niin ehkä saan enemmän irti siitä, että olen mukana pikajuoksuvalmennuksessa (minä!?täh?!häh?!). Kun olen sisäistänyt sen tosiasian, että se olen minä joka tekee niitä harjoituksia. Minä epäjalka eikä se sipsakka naamiaistyyppi.


            Ps. Tämä kirjoitus vastannee myös kysymykseen siitä, miksi en ole hakenut sitä para-aksaajan lupalappua (oikeutta pidempiin rataantutustumisaikoihin ja oikeutta osallistua para-aksaajien sm-kilpailuihin). Naamiaistyyppi ei ole oikeutettu para-aksaajaksi.


            torstai 28. marraskuuta 2013

            Torstain Martsa

            Aamulla omatoimiagitokoreenit Martsan hallissa.

            Jatkoin kapulanpito reeniä.

            Pujottelun avokulmaa, muutama tosi hyvä harjoitus.

            Hypyille, renkaalle ja pituudelle naksuttelua. Laatikko naksutusta. Maanantain harkkapätkiä.

            Mäkiä

            Vissiin mää jottain tein (oikein tai väärin) tiistain "enpä tiiä mitä reenaisin, teenpä vaikka tämmöstä ja tommosta" pjt:ssa, koska tänäaamuna kun kuvittelin meneväni liukkautta pakoon Virpiniemeen maastoihin, siis koiraa sinne lenkittämään, ja päädyin tekemään mäkitreeniä niin ai ja voi kun tuntuikin reisissä. Ainakin siis venyttelyt jäivät liian vähiin tiistai-iltana. 

            Sitten mä oon onnistunut rikkomaan vasemman jalan jalkapöytäni. Ei nyt mitenkään pahasti, mutta sattuu pikkasen pottuvarpaasta kantapäätä kohti olevalle alueelle. En mä ymmärrä kuin mää nyt vasemman jalan tosta kohtaa oon kipeyttäny kun oikiahan se yleensä on joka siitä särkyy. No, jospa se menisi piakkoin ohitse. 

            Aamujumpat viime ajoilta:

            • 25.11: Hyppynaruilut 50+50, kyykyt (vain niin alas kuin pääsen selkäsuorana) 20, jalkavenytykset 15+15 ja puntit 20+20+20
            • 27.11: naruhyppelyt: 48+55, puntit 20+20+20, kyykyt 20


            Keskiviikon Martsa

            Eli eilen oli taas ohjatut tokot. Aiheet: paikallaolo, ohjattu, tunnari ja peruuttaminen.
            Omatoimisesti noutoa ja kakeja ... ja laatikkoa. (kukkaan ei siis noita käskeny tekemään)

            lisää kerrontaa ehkä joskus

            keskiviikko 27. marraskuuta 2013

            Pihalla

            On just sellainen kaikista karmein keli mitä syksyllä voi vaan suurin piirtein olla - no joo voihan se tuosta vielä pahentuakin. Mutta pari astetta on plussan puolella eli kivat lumet alkavat sulmaan ja kulku-urat ovat jäiset, loskaiset, lällyiset, epätasaiset ja liukkaat. Hiekotusta heikosti siellä täällä, mutta sekin hiekka uppoaa sinne loskan sekaan niin että kun tiet jäätyy (jahka illemmaksi ilta menee ja ilma menee pakkasen puolelle) niin kivistä ei ole mitään hyötyä ja on vain äärimmäisen liukasta. 

            Perinteiset paskat marraskuun kelit ovat saapuneet, voi  y ö k. 

            tiistai 26. marraskuuta 2013

            PJT7

            Tänään jäähallilla taas omatoimi pikajuoksutreenit. Paikalla minä + kolme muuta. Harkattiin 16.30 - 18.00 (tai 18.10 jos tarkkoja ollaan). 

            Aluksi lämppärinkulan juoksuja. Sitten samaan tapaan erilaisia tekniikkaharjoituksia kuin aiemminkin. Eli niitä polvennostokävelyjä, kuopasuja ja muita kummallisuuksia. Plus ihan vaan juoksemista: normi - hidas - nopea.

            Sitten porukka jakaantui ... pari meni portaisiin, yks teki lihaskuntoharjoitteita ja minä ravasin ees taas käytävällä. Tehden mm tasajalkahyppelyitä, takaperin juoksemista, kinkkaamista, pakarajuoksua, ja kaikkea mitä päähän pälkähti minkä nimiä en edes tiedä...

            Sitten porukka oli taas kasassa ja juostiin vielä kiihdytysajoja muutaman kerran ennen kuin harkat päättyivät. 

            Läksyjä

            Tänäaamuna kävin Nemin kanssa hallilla. 

            Aloitettiin tokolla eli tehtiin verkkotunnarireeniä, jossa Nemi härppii ja tökkii ja lopulta koskee kuonolla oikeeta ja saa palkan. Ja sitten sitä pitoreeniä mitä aloitettiin viime keskiviikkona (ja joo joo on reenitty kotonakin sen jälkeen), ei väistele enää niin pahasti mutta ei siinä kyllä vielä mitään pitoakaan ole. 

            Sitten naksuttelin koiralle pituutta, rengasta ja hengaushyppyjä muutaman (pituutta ja rengasta enemmän kuin tavis hyppyjä). Sitten tehtiin keinua, koira ensin jäi sinne ylemmäs hengaamaan ja kun en sanonu sille mitää niin se hakeutui oikiaan kakkoskakkos-paikkaan ja kun naksautin siitä ja kävin palkkailemassa koiraa ja naksuttelin lisää niin pystyin tekemään ainakin puolen tusinaa toistoa niin että koira joka kerta meni oikiaan loppuasentoon ja sai naksun ja namin palkaksi. Tässä tehtiin myös kiertoa rengas-hyppy-hyppy-keinu ja koiruus hyvin irtoili hypyille ja sinne keinulle. 

            Muuta ei taidettu tehdäkään, mutta reenistä jäi oikein mainio fiilinki :)

            Kontaktit naksuu ja laatikkoleikit

            Ma-illan ohjatut agit.

            Sekalaiset tekniikkaharkat. 

            Puulaatikon päälle naksuttelua. Siis tarkoitus, että koiran takajalat ois laatikon päällä ja etujalat maassa. Palkka maahan koirien jalkojen väliin, siis sitten kun koira on tehnyt oikein ja on kliksautettu naksuttimella. Nemi oli varsin pätevänä ja saatiin tehtyä monta onnistunutta harjoitetta. 

            Sitten testattiin ilman esteitä että miten koira kestää lelujen heittelyn ollessaan paikoillaan tai että mä juoksen ja koira sitten hakee lelun kun vapautan sen kun oon liikkeellä. Vapautukseen ei jollain kerralla meinannu lähteä. Ja muutenkin oli vähän, että mitä kettua... miksei mennä esteille - ja menikin, kerran puomille ja kertaalleen kepeille. 

            Sitten tehtiin kontaktireeniä. Muutamien esteiden kautta. Niin, että koira piti vapauttaa esteeltä kun itse on liikkeessä (ei liikkeellä). Oli hieman hankaluuksia itselläni, varsinkin puomilla. Väkisten tuli ensin se stoppi. 

            Keinusta oli puhetta, kun Nemi helposti ei mene ihan loppuun asti. Mari kehoitti kokeilemaan naksua siihen - ei niin, että oiottas koiran suoritus vaan niin että se ite miettii mikähän vois olla pielessä. Harkkasessa se vapautus juttu toimi ihan hyvin keinulle. 

            Aasta oli juttua, että pitäisikö Nemille ottaa juoksu-aa käyttöön. Yritin sitä nyttenkin sitten vapauttaa äkkiä ettei se pysähtyisi siihen - no mitä vielä, Nemi oli että "ai jaa, nyt sitten tämmöstä jäynää - en mee lankaan, vaan teen täydelliset 2:2 kontaktit" ... mikäpä siinä sitten ;)

            Tilattu

            Se putki nimittäin. Saapa nähdä kauanko kestää että se saapuu ...

            maanantai 25. marraskuuta 2013

            Päätös

            Kaiken vitkuttelun ja vatkuttelun jälkeen päädyin tähän putkeloon. Tosin se on vielä tilaamatta / ostamatta. Joten mieltäni ehdin vielä muuttamaan. (toivottavasti en kuitenkaan)


            Sigma 24-70 mm f/2.8 EX DG HSM Sony

            Se kasivitonen tuntui lopulta turhalta, että jos zoom putki on mahdollista ostaa niin ennemmin  tuo. Joskus jos raskii ja kuvittelee jaksavansa sitä kuljetella niin voi sitten harkita sitä 70-200 versiota samalla valovoimalla. Niihin alle kakkosen valovoimiin ei ikuna taida olla varaa muuta kuin noissa pikkukiinteissä. Enkä oikein usko että äkkiseltään näkisin käyttöä vaikka kolmevitoseen sen viiskymppisen (1,8) lisäksi. 

            Kisaturistit

            Saatiin talviset maisemat, ainakin hetkeksi. Lauantaina ulkoiltiin mm lumisateisessa Koitelissa (ei kuvia) ja sunnuntaina Haukkukeitaalla (,jossa oli agikisat joita kävin ihmettelemässä Nemin ootellessa tuolloin autossa). 








            perjantai 22. marraskuuta 2013

            Sleeping beauty


            Enari

            Mä luulen, että se oli nyt tässä. Sinnillä mentiin, mutta kannattaako tuota tuosta ees yrittää kasvattaa? Pitäisikö vaihtaa harkkatapaa esim x toistoa - tauko - x toistoa - tauko jne? 

            Eli tein aamulla 100 hyppynaruiluhyppyä putkeen. Ei ollu mitenkään yli helppoa ... viiskyt ekaa vielä menee, mutta sitten onkin sellaista aallokointia ja keskittymistä ja kymmenen vikaa meni jo ihan sisukkuuden piikkiin ;)

            Lisäksi jalkavenytykset 10+10 (jalat erikseen), 20+20+20 käsipuntteiluliikettä (vaakasuuntaiset on pahimmat), 20+20 selkälihasliikettä ja 20+20 vatsalihasliikettä. Nuo lihasliikkeet on kyllä niiin mälsiä (ja työläitä, eikä nappais yhtään ;))


            torstai 21. marraskuuta 2013

            PJT6

            Jäähalli tänään ns omatoimireenit, paikalla minä plus kolme.

            Eräällä älykkään puhelimen omaavalla oli valmentajan kertoma "mitä on joskus tehty" (fiksummin sanottuna kuin mitä nämä mun raapustukset ;)), jonka mukaan tehtiin harjoituksia. Ensin kuitenkin taas hölkättiin hallia ympäri kolme kierrosta. Sitten tehtiin:
            - polvennosto kävellen
            - kuopaisu kävellen
            - polvennosto juosten
            - kuopaisu hypellen
            - pakarapotku juosten

            ja mietittiin millainen on suoran jalan saksijuoksu ja tehtiin joko se tai joku muu sen kaltainen ;)

            ja tehtiin pikkuvuorohyppely.

            Sitten juostiin: nopea - hidas - täysiä (pari kiekkaa?)
            Sen jälkeen sivuttain juoksua, jota ois myös pitänyt tempovaihteluttaa. Näitäkin tehtiin monta kiekkaa, siis periaatteessa kait kaksi molemmille jaloille, mutta kun mä en osaa/pysty kuin toisinpäin niin tein sitten sillä tavoin - monesti.

            Sitten käytiin rapuissa. Muut teki mitä teki. Mä kiersin omaa ympyrääni - yhdelle portaalle, yks porras väliin ja pari askellusta niin että pari porrasta jäi väliin. Porrasleikin jälkeen mentiin tekemään muutamat kiihdytysjuoksut. Siis niin että vauhtikiihtyy koko ajan mutta lopussakaan ei mennä ihan täysiä. 

            Ja sitten yks tyyppi kertoi muutamia venytysliikkeitä ja niitä testailtiin ja lopuksi hölkättiin muutama kiekka hallia ympäri. 


            Läksyjä ja naksuja

            Torstaiaamuna Martinniemessä, omatoimiharkat. Reenattiin hieman sitä mitä oltiin tehty maanantainakin ja lisäksi jatkettiin hyppynaksu-teemalla Marin ohjeiden mukaisesti. Plus tehtiin muutamat pujottelut (ei ny kovin hyviä suorituksia) ja hienot kontaktit.

            Ainiinjoo. Veivasin sitä putki-päällejuoksu kohtaa myös ja sain kuin sainkin sen onnistumaan usiampaan kertaan. Toki me ei tehty harkan alkuosaa kuin vaan tuota putki - takaakiertopäällejuoksuhyppy - putki -kohtaa. Mutta kumminki :)

            Ryhmähali

            Tokoreenit ovat taas takaisin reeniohjelmistossa

            Ryhmään kuuluvat: Eeva ja auspai-Rane, Monika ja keeshond-Symppis/Ruusa (?), Virpi ja borcol-Koda/Reko (jep jep, en tunnista teidän koiria ... ;)) ja ... ?


            Noutoa. Kapulan tyrkyttimistä koiran suuhun. Koira väistelee kapulaa, kunnes lopulta suostuu ottamaan sen suuhunsa. Palkka siitä. Tällaista sitten rupesin reenimään ja pikkuhiljaa se on jopa siitä edistynyt ..

            Tunnaria. Verkkomenetelmällä. Taisi mennä semi-hyvin.

            Paikallaolo. Jenni häiriköi vapauttelemalla koiraa, Nemi oli hämillään, välillä nousi ylös välillä ei.


            En muista enää mitä tein "vapaa-ajalla".

            Ilman käsiä

            Klamydian huono (eipä niillä muita olekaan) biisi tulee mieleen eittämättä...

            Viime maanantain ohjatut aksat. Tekniikkaa. Mari koutsaili. Itsekseen pujokulmia ja kontakteja. Ohjatusti takaakiertoja niin että vain jalkatyöllä on väliä eli käsiä ei saanut käyttää. 

            Mä jotenkin luulen, että joskus aiemmin tämä ei olisi onnistunut minulta ollenkaan. En olisi päässyt liikkeelle ollenkaan tai ainakaan tarpeeksi ajoissa ja olisin vatuloinut sen suhteen että miten missä välissä mikä jalka kuinka ja häh häh häh se ohjaus pitää näyttää sille koiralle. No eihän se pässinlihaa ollut nyttenkään, mutta en voi sanoin kuvailla kuinka onnellinen olin kun onnistuin näissä harjoituksissa <3 Sen kuuluisan yhden askeleen ottaminen on tuntunut monesti niin vaikealta, jotenkin sellaiselta että jalat eivät vaan toimi niin. Ja kuinka hienosti Nemi lukikaan niitä mun ohjauksia. Meillä meni niin hyvin - olin ihan onneni kukkuloilla. Tehtiin sekä takaakiertopersjättöjä että takaakiertovalsseja onnistuneesti ko ohjauksella. 

            Jotta nyt jotain tummia pilvenhattaroita olisi näkynyt reeneissä niin putken jälkeinen takakierto päällejuoksuun yhdistettynä osoittautui hankalaksi ja siinä vanhat epätoivoiset konstit saada koira hypylle nostivat päätään - huonolla menestyksellä. 

            keskiviikko 20. marraskuuta 2013

            Pallohalli

            Ilmoitin Nemin Kajaanin Tamminäyttelyyn. Viimeksi ollaan oltu siellä talvella 2011. Ruotsinlapinkoirat arvostelee joku kohtuu uus tuomari, jonka kehässä ei olla ennen oltu eli Maija Sylgrén.

            Sattuuks

            Viime viikolla pj-treenien jälkeen mietin, että miks vasen lonkka on kipeenä (siis seukki päivinä). Niin hitaalla sitten kävin, että en yhdistänyt, että se mitään lonkka ollut joka oli kipeenä vaan yläreisi/takamus :D Vissiin mä kuitenkin jotain olin niissä reeneissä tehnytkin, ja löytänyt jotain ennen käyttämättömiä lihasten tapaisia ... Oikee koipi ei juurikaan ollut kipeenä, kun sillä en kykene oikeen täysipainoisesti tekemään niitä harjoituksia joten vasen joutuu enempi tehokäyttöön. 

            Maanantai-iltaisten aksareenien jälkeen, tiistaiaamuna, oikeen jalan nilkan seutu oli sillain peruskipeenä. Ja mitä mä sitten tein? Lähdin päivällä juoksulenkille ... :P Mutta ei se juoksu ihme ja kumma kuitenkaan yhtään huonontanut jalan vointia. 

            Muutama viime aikainen aamujumppa:

            • 17.11 - naruhyppely 71
            • 18.11 - naruhyppely 64, puntit 20+20+20, jalkavenytykset 5+5
            • 19.11 - ei aamujumppaa, aamulenkki Nemin kanssa (poikkeuksellisesti kun Eetu lähti kiireellä töihin ja mä jäin kotiin - päivällä juoksulenkki 2,7km)
            • 20.11 - naruhyppely 81, jalkavenytykset 10+10, selät 10+20, vatsat 20+20, puntit 20+20+20



            tiistai 19. marraskuuta 2013

            Messarin aikkikset

            Pe Helsinki Winner, KEHÄ 70, Leni Finne, ruotsinlapinkoira 4
            La Nordic Winner, kehä 52, Karl-Erik Johansson, Sweden, ruotsinlapinkoira 5
            Su Voittaja, kehä 72, Göran Bodegård, Sweden, ruotsinlapinkoira 3

            http://www.koira2013.fi/aikataulut

            24

            Ei se talvi tullutkaan ihan vielä. Vettä sataa ihan solkenaan, mutta eipä ole liukasta kun asteet on plussan puolella.

            Kävin juoksemassa Nemin kanssa päivällä, sateessa, vajaan kolmen kilometrin mittaisen lenkin. 

            maanantai 18. marraskuuta 2013

            Mainos

            Tein uudet rlk-verkkosivut. "missä niitä on" osio on tosin vielä toivottoman keskeneräinen, kymmenille koirille pitäisi vielä omat sivut väkertää. Mutta ainakin sain viikkoja makustelemani ulkoasun tehtyä ... ja ainakin toistaiseksi olen siihen ihan tyytyväinen. 




            sunnuntai 17. marraskuuta 2013

            Naksuttelua

            Torstaiaamuna kävin tosiaan Nemin kanssa hallilla omatoimiaksaamassa. Rallattiin muutamien esteiden kautta kontakteille. Mä koitin kuvata koiraa pujottelussa ja jatkettiin hyppynaksuharjoituksia.























            Naru


            Tänäaamuna: vatsat 30+20, naruhyppely 63 (+ muutama uus yritys eri tyyleillä)

            23

            Torstai-iltana otti pattiin kun en uskaltanu/kyenny tekemään juur mitään siellä jäähallin kiekkokatsomossa. Kun tultiin kotio kaupungista niin kävin jäähyttelemässä about viiden asteen pakkasessa puolisen tuntia. Eli juoksun tennis/pesiskenttä+keskusta -lenkin. Oisko se jotain kolme ja puol kilsaa (tsjp). Oli siis kuiva pakkaskeli. Pyöräteillä ei ollut jäätä eikä lunta. 

            PJT6

            Tällä viikolla pikajuoksutreenit olivat tosiaan poikkeuksellisesti torstaina. Taas oltiin jäähallissa. About puolet porukasta oli vain paikalla. Mullakin oli menoa niin etten voinut olla kuin kutakuinkin kuuteen asti. Sinällään ihan ok oli siis kun valmentaja kysyi, että halutaanko painottaa porras- vai muuhun treeniin ja muut äänesti mut nurin. Eli niitä kiinnosti ne porrastreenit. Alkuun kuitenkin lämppäjuostiin ja tehtiin ensin kävely ja sitten juoksu harjoituksia. Niitä hiissaus-, hyppely- ja polvennostoreenejä mitä aiemminkin. Menin minäkin sitten hetkeksi sinne jääkaukalo portaisiin vaikka se mun reeni tuntuukin ihan luuseritouhulta, siinä missä toiset hyppelee lattiasta katonrajaan asti niitä betoniportaita niin mä meen ehkä kymmentä porrasaskelta ympyrää kiertäen (ylös-alas). 

            Ens viikolla ei olekaan pj-treenejä ollenkaan. 

            perjantai 15. marraskuuta 2013

            Japanilaisia keppejä

            Maanantain agireeneissä tehtiin taas tekniikkaa. Mari oli vetämässä harkkoja. Nemi hyppeli 50cm rimoja. 

            Aluksi pujo kulmia / keppi-imuja. 

            Sitten ratapätkää missä tehtiin japanilainen. Lopuksi harkka missä oli persjättö ja keppitörkkäsy - tää vimppa meni tosi hyvin (pari kertaa tehtiin, molemmat onnistu ilman ongelmia). Japsi-harkassa oli omat ongelmansa mutta sekin saatiin kuitenkin tehtyä. Kepit meni semi-hyvin. 

            Termit

            Koska mulla ei ole (juur mitään) kokemusta liikunnasta (liikkatunteja ja koiralenkkejä ei lasketa) niin mulla ei ole haisuakaan oikeista termeistä mitä tulee erilaisiin jumppa/venytys/whatever liikkeisiin. No okei, jostakin on haisu (eli pari saatan tietää), mutta noin niin kuin enemmältikin ... niin juuei, en tiedä. Jos joku sanoo, että "kannattaisi tehdä liike y" niin yleensä mulla ei ole mitään käsitystä mikä se y on, ja jos joko en jaksa guuglettaa sitä tai en löydä sille sellaista selitystä että saisin siitä selkoa niin, se siitä sitten. Jää edelleen hämärän peittoon. Ja monet liikkeet/termit on sellaisia, että ihmiset vain olettaa, että kaikkihan ne tietää. 

            Muutama vuosi sitten sain kahdeltakin eri tyypiltä pienen ohjeen siitä, että mitä liikkeitä voisin kotireenissäni tehdä. Toinen selittikin mitä ne jutut oli, joten se ihan ookoo, mutta toinen antoi vain paperin, jossa kyllä luki ne liikkeet, mutta mulle ne eivät kertoneet mitään... 

            Jotta kuitenkin muistaisin edes itse mitä olen tehnyt niin välillä yritän keksiä pyörää uudelleen. Eli, että millaisia liikesarjoja milloinkin kuuluu "pieneen aamujumppaani". Mielikuvitukseni on kuitenkin yleensä varsin köyhä. 

            Mullahan on ollut vaikeuksia saada oikeen jalan pohjetta venytettyä, kun se ei veny samankaltaisilla liikkeillä kuin mitä vasemman jalan pohje. (se Suvin neuvoma on vieläkin testaamatta :o ) Yks päivä kun olin Nemin tassuja pesemässä jonkun lenkin jälkeen, niin tajusin, että yhenlaista venytyssydeemiä teen monta kertaa päivässä; eli jos olen kyykyssä niin mun oikean jalan kantapää ei yllä maahan (okei, kokeilin, jos tönöttäisin erilaisemmassa asennossa niin saisin senkin kantapään maahan, mutta paljon luontevampi asento on se, jossa oikee jalka on koko ajan 'varpaillaan' tai siis päkiän varassa/kantapää ilmassa). Toisinsanoen se perusvenytys (jossa pohje ehkä on vähän ton kaltaisessa tilassa kuin tossa kyykkyjutussa) ei tunnu missään oikeessa jalassa koska (tuo koiranpesusydeemi). 

            Tänäaamuna sitten hoksasin tehdä sellaista (itselleni uudenlaista) jalkavenytystä, että istun jalat suorana lattialla ja jalkaterä on suorana seinää vasten ja sitten painan jalkaa seinää vasten, yks jalka kerrallaan, joitain sekuntteja. Tuntui! Jossain siellä pohje-reisi alueella. Näitä tein muutaman toiston molempiin koipiini. 

            Muut aamujumpat: 15+15 selkälihasliikettä, 30+30 vatsalihasliikettä (näistä jälkimmäiset on aina vinoja, ja tuo kolkyt oli jo kyllä aika tuskaa ts se 20-30) ja 33 naruhyppelyä (teen siis niitä aina niin kauan kun ilman tökköjän saan tehtyä, nää ei oo tasahyppelyitä, varmaan niitäkin pitäisi joskus harrastaa mutta toi vuorohyppely on helpompaa). 

            torstai 14. marraskuuta 2013

            Virikepäivä

            Tänään

            1. Aamulla vein Eetun töihin
            2. ajelin Martsaan
            3. lenkitin Nemin
            4. treenasin aksaa
            5. jäähylenkitin Nemin
            6. katselin kavereiden reenausta ja otin pari kuvaa
            7. ajelin kotiin
            8. söin aamiaista /lounasta
            9. latasin kameraotokset koneelle
            10. käsittelin pari kuvaa, pistin videon juutuuppiin (kesti _kauan_)
            11. katsoin yhden jakson Australian MasterCheffiä netistä
            12. ajoin Nemin kanssa yliopistolle
            13. Vein Eetun japanintunnille
            14. Ajoin Raksilan jäähallin pihalle
            15. Käytin Nemin lenkillä
            16. Reenasin pikajuoksua
            17. Hain Eetun japanintunnilta
            18. ajoin kotiin
            19. kävin puolentunnin juoksulenkillä
            20. kävin suihkussa, tein ruokaa, söin, roikuin netissä, latasin juutuuppiin lisää agireenejä,  katsoin Isänmaanpuolesta tv-sarjan viimeisimmän jakson (netistä)
            21. käytin Nemin lenkillä
            22. menin nukkumaan


            keskiviikko 13. marraskuuta 2013

            Hyppis

            Vaikkei koipiini liitykään aina välttämättä niin kirjaan kategoriaan "k-jalka" myös muut liikunnalliset juttuni. Joskus täyttelin sitä netissä olevaa liikuntakirjausjuttua (enmuistamikäsennimi on mutta sitämitä moni täyttää ja sitten linkittää niitä tekemisiään esim naamikseen), mutta jotenkin en kokenut että se ois mun juttu. Blogit on enemmänkin :)

            En ole mikään kuntosaleilla, jumpissa yms kävijä, mutta aina silloin tällöin saan inspiraationpoikasen harjoituttaa jonkinnäköistä kotiliikuntaa. Inspiraatio lähti alunperin liikkeelle siitä parin vuoden takaisesta laihdutusoperaatiosta.

            Nähdäkseni onko tässä mitään jatkumoa, kuinka laiskasti teen asioita, edistyykö mikään minnekään jne. niin alan kirjaamaan kotijumppasydeemejä tänne Nemin blogin sekaan (kuten Päivi joskus totesi "Tämä ei ole nyt koira-aihe alkuunkaan, mutta blogihan on minun, joten minä saan päättää, mistä täällä kirjoitan :)" - lähde. ).

            Sen kauempaa en nyt näitä hae tänne blogiini kuin marraskuun alusta. Jatkan näitä sitten taas (varmaankin eri kuin tähän raapustukseen) kun jotain on tehty... 
            1. 4.11 - pieni punttijumppa aamulla
            2. 6.11 - aamulla pieni punttijumppa + 30+30 vatsalihasliikettä 
            3. 8.11 - aamulla, venytykset, puntit 15+15+15, naruhyppely 17
            4. 11.11 - aamulla naruhyppely 42, venytykset 11, puntit 15+15+15, vatsalihakset 21+21
            5. 13.11 - aamulla selät 10+20, vatsat 20+15, venytykset 10, puntit 20+20+20+20, hyppynaruilu 37+4

            tiistai 12. marraskuuta 2013

            Aamulla aikaisin agia

            Kävin tänään reenimässä niin, että klo 8 olin jo lämmitellyt reeninyt ja jäähytellyt.